Home Actress Maria Veitola HD Instagram Photos and Wallpapers April 2024 Maria Veitola Instagram - Arvonta ja kaupallinen yhteistyö @cinemansefilms Keskiviikkona järjestin ystävilleni elokuvaillan Punavuoren Rivierassa. Katsoimme ennakkoon Kaouther Ben Hanian ohjaaman dokumenttielokuvan Neljä tytärtä. Elokuva kertoi riipaiseva​​sti, mutta kauniisti tunisialaisesta Olfasta ja tämän neljästä tyttärestä, joista kaksi vanhinta on hylännyt perheensä ja liittynyt terrorijärjestö Isisin riveihin. Neljä tytärtä käsittelee äitiyttä, väkivallan monia muotoja, perhesuhteita sekä patriarkaalisen kulttuurin seurauksia niin intiimillä tavalla, jota harvoin näkee. Sen kuvaus oli raakaa ja rehellistä mutta silti kunnioittavaa ja rakkaudellista. Monessa elokuvan kohtauksessa onnistuttiin kiteyttämään se, mikä elämässä on parasta ja toisinaan pahinta - perhe. Koin paljon ristiriitaisia, hämmentäviä tunteita. Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon Isis-vaimoista Al-Holin leirin tapahtumiin liittyen. Leirille oli päätynyt myös suomalaisia Isis-vaimoja ja heitä lapsineen pelastettiin tautien ja nälkään nääntymisen keskeltä. Omiin silmiini ei koskaan osunut analyysia siitä, miksi niin monet naiset päätyivät Isis-vaimoiksi. Tämä elokuva vastasi tähän kysykseen - paljastaen sen raakuuden ja älyttömyyden, mutta naisten päätöksiä ja tunteita kunnioittaen. Olen miettinyt elokuvaa ja sen monia kerroksia lähes taukoamatta keskiviikosta asti. Leffa oli toteutettu yllättävällä tavalla faktaa ja fiktiota sekoittaen, enkä haluaisi paljastaa teille sen enempää. Sanon vain saman minkä ystävilleni keskiviikkona: tämä elokuva on matka, tervemenoa, ette tule katumaan. Kaouther Ben Hanian dokumentti Neljä tytärtä on ensi-illassa kautta maan tänään 5.4. Toivon todella, että käytte katsomassa tämän elokuvan. Se on paras dokumentti, jonka olen aikoihin nähnyt. Minulla on ilo arpoa liput elokuviin kolmelle onnekkaalle, jotka saavat jokainen Finnkinon elokuvalipun itselleen ja avecille. Osallistu arvontaan tägäämällä tämän postauksen kommentteihin, että kenet veisit kanssasi elokuviin. Halutessasi voit myös jakaa ajatuksiasi elokuvan teemasta ja itse leffasta, kuulisin niitä mielelläni. 💘 Kilpailuaika on 5-7.4. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti! Meta ei ole mukana arvonnassa.

Maria Veitola Instagram – Arvonta ja kaupallinen yhteistyö @cinemansefilms Keskiviikkona järjestin ystävilleni elokuvaillan Punavuoren Rivierassa. Katsoimme ennakkoon Kaouther Ben Hanian ohjaaman dokumenttielokuvan Neljä tytärtä. Elokuva kertoi riipaiseva​​sti, mutta kauniisti tunisialaisesta Olfasta ja tämän neljästä tyttärestä, joista kaksi vanhinta on hylännyt perheensä ja liittynyt terrorijärjestö Isisin riveihin. Neljä tytärtä käsittelee äitiyttä, väkivallan monia muotoja, perhesuhteita sekä patriarkaalisen kulttuurin seurauksia niin intiimillä tavalla, jota harvoin näkee. Sen kuvaus oli raakaa ja rehellistä mutta silti kunnioittavaa ja rakkaudellista. Monessa elokuvan kohtauksessa onnistuttiin kiteyttämään se, mikä elämässä on parasta ja toisinaan pahinta – perhe. Koin paljon ristiriitaisia, hämmentäviä tunteita. Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon Isis-vaimoista Al-Holin leirin tapahtumiin liittyen. Leirille oli päätynyt myös suomalaisia Isis-vaimoja ja heitä lapsineen pelastettiin tautien ja nälkään nääntymisen keskeltä. Omiin silmiini ei koskaan osunut analyysia siitä, miksi niin monet naiset päätyivät Isis-vaimoiksi. Tämä elokuva vastasi tähän kysykseen – paljastaen sen raakuuden ja älyttömyyden, mutta naisten päätöksiä ja tunteita kunnioittaen. Olen miettinyt elokuvaa ja sen monia kerroksia lähes taukoamatta keskiviikosta asti. Leffa oli toteutettu yllättävällä tavalla faktaa ja fiktiota sekoittaen, enkä haluaisi paljastaa teille sen enempää. Sanon vain saman minkä ystävilleni keskiviikkona: tämä elokuva on matka, tervemenoa, ette tule katumaan. Kaouther Ben Hanian dokumentti Neljä tytärtä on ensi-illassa kautta maan tänään 5.4. Toivon todella, että käytte katsomassa tämän elokuvan. Se on paras dokumentti, jonka olen aikoihin nähnyt. Minulla on ilo arpoa liput elokuviin kolmelle onnekkaalle, jotka saavat jokainen Finnkinon elokuvalipun itselleen ja avecille. Osallistu arvontaan tägäämällä tämän postauksen kommentteihin, että kenet veisit kanssasi elokuviin. Halutessasi voit myös jakaa ajatuksiasi elokuvan teemasta ja itse leffasta, kuulisin niitä mielelläni. 💘 Kilpailuaika on 5-7.4. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti! Meta ei ole mukana arvonnassa.

Maria Veitola Instagram - Arvonta ja kaupallinen yhteistyö @cinemansefilms Keskiviikkona järjestin ystävilleni elokuvaillan Punavuoren Rivierassa. Katsoimme ennakkoon Kaouther Ben Hanian ohjaaman dokumenttielokuvan Neljä tytärtä. Elokuva kertoi riipaiseva​​sti, mutta kauniisti tunisialaisesta Olfasta ja tämän neljästä tyttärestä, joista kaksi vanhinta on hylännyt perheensä ja liittynyt terrorijärjestö Isisin riveihin. Neljä tytärtä käsittelee äitiyttä, väkivallan monia muotoja, perhesuhteita sekä patriarkaalisen kulttuurin seurauksia niin intiimillä tavalla, jota harvoin näkee. Sen kuvaus oli raakaa ja rehellistä mutta silti kunnioittavaa ja rakkaudellista. Monessa elokuvan kohtauksessa onnistuttiin kiteyttämään se, mikä elämässä on parasta ja toisinaan pahinta - perhe. Koin paljon ristiriitaisia, hämmentäviä tunteita. Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon Isis-vaimoista Al-Holin leirin tapahtumiin liittyen. Leirille oli päätynyt myös suomalaisia Isis-vaimoja ja heitä lapsineen pelastettiin tautien ja nälkään nääntymisen keskeltä. Omiin silmiini ei koskaan osunut analyysia siitä, miksi niin monet naiset päätyivät Isis-vaimoiksi. Tämä elokuva vastasi tähän kysykseen - paljastaen sen raakuuden ja älyttömyyden, mutta naisten päätöksiä ja tunteita kunnioittaen. Olen miettinyt elokuvaa ja sen monia kerroksia lähes taukoamatta keskiviikosta asti. Leffa oli toteutettu yllättävällä tavalla faktaa ja fiktiota sekoittaen, enkä haluaisi paljastaa teille sen enempää. Sanon vain saman minkä ystävilleni keskiviikkona: tämä elokuva on matka, tervemenoa, ette tule katumaan. Kaouther Ben Hanian dokumentti Neljä tytärtä on ensi-illassa kautta maan tänään 5.4. Toivon todella, että käytte katsomassa tämän elokuvan. Se on paras dokumentti, jonka olen aikoihin nähnyt. Minulla on ilo arpoa liput elokuviin kolmelle onnekkaalle, jotka saavat jokainen Finnkinon elokuvalipun itselleen ja avecille. Osallistu arvontaan tägäämällä tämän postauksen kommentteihin, että kenet veisit kanssasi elokuviin. Halutessasi voit myös jakaa ajatuksiasi elokuvan teemasta ja itse leffasta, kuulisin niitä mielelläni. 💘 Kilpailuaika on 5-7.4. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti! Meta ei ole mukana arvonnassa.

Maria Veitola Instagram – Arvonta ja kaupallinen yhteistyö @cinemansefilms

Keskiviikkona järjestin ystävilleni elokuvaillan Punavuoren Rivierassa. Katsoimme ennakkoon Kaouther Ben Hanian ohjaaman dokumenttielokuvan Neljä tytärtä. Elokuva kertoi riipaiseva​​sti, mutta kauniisti tunisialaisesta Olfasta ja tämän neljästä tyttärestä, joista kaksi vanhinta on hylännyt perheensä ja liittynyt terrorijärjestö Isisin riveihin.

Neljä tytärtä käsittelee äitiyttä, väkivallan monia muotoja, perhesuhteita sekä patriarkaalisen kulttuurin seurauksia niin intiimillä tavalla, jota harvoin näkee. Sen kuvaus oli raakaa ja rehellistä mutta silti kunnioittavaa ja rakkaudellista. Monessa elokuvan kohtauksessa onnistuttiin kiteyttämään se, mikä elämässä on parasta ja toisinaan pahinta – perhe. Koin paljon ristiriitaisia, hämmentäviä tunteita.

Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon Isis-vaimoista Al-Holin leirin tapahtumiin liittyen. Leirille oli päätynyt myös suomalaisia Isis-vaimoja ja heitä lapsineen pelastettiin tautien ja nälkään nääntymisen keskeltä. Omiin silmiini ei koskaan osunut analyysia siitä, miksi niin monet naiset päätyivät Isis-vaimoiksi. Tämä elokuva vastasi tähän kysykseen – paljastaen sen raakuuden ja älyttömyyden, mutta naisten päätöksiä ja tunteita kunnioittaen.

Olen miettinyt elokuvaa ja sen monia kerroksia lähes taukoamatta keskiviikosta asti. Leffa oli toteutettu yllättävällä tavalla faktaa ja fiktiota sekoittaen, enkä haluaisi paljastaa teille sen enempää. Sanon vain saman minkä ystävilleni keskiviikkona: tämä elokuva on matka, tervemenoa, ette tule katumaan.

Kaouther Ben Hanian dokumentti Neljä tytärtä on ensi-illassa kautta maan tänään 5.4. Toivon todella, että käytte katsomassa tämän elokuvan. Se on paras dokumentti, jonka olen aikoihin nähnyt.

Minulla on ilo arpoa liput elokuviin kolmelle onnekkaalle, jotka saavat jokainen Finnkinon elokuvalipun itselleen ja avecille. Osallistu arvontaan tägäämällä tämän postauksen kommentteihin, että kenet veisit kanssasi elokuviin. Halutessasi voit myös jakaa ajatuksiasi elokuvan teemasta ja itse leffasta, kuulisin niitä mielelläni. 💘

Kilpailuaika on 5-7.4. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti!
Meta ei ole mukana arvonnassa. | Posted on 05/Apr/2024 17:36:10

Maria Veitola Instagram – Arvonta ja kaupallinen yhteistyö @cinemansefilms 

Keskiviikkona järjestin ystävilleni elokuvaillan Punavuoren Rivierassa. Katsoimme ennakkoon Kaouther Ben Hanian ohjaaman dokumenttielokuvan Neljä tytärtä. Elokuva kertoi riipaiseva​​sti, mutta kauniisti tunisialaisesta Olfasta ja tämän neljästä tyttärestä, joista kaksi vanhinta on hylännyt perheensä ja liittynyt terrorijärjestö Isisin riveihin. 

Neljä tytärtä käsittelee äitiyttä, väkivallan monia muotoja, perhesuhteita sekä patriarkaalisen kulttuurin seurauksia niin intiimillä tavalla, jota harvoin näkee. Sen kuvaus oli raakaa ja rehellistä mutta silti kunnioittavaa ja rakkaudellista. Monessa elokuvan kohtauksessa onnistuttiin kiteyttämään se, mikä elämässä on parasta ja toisinaan pahinta – perhe. Koin paljon ristiriitaisia, hämmentäviä tunteita.

Muutama vuosi sitten puhuttiin paljon Isis-vaimoista Al-Holin leirin tapahtumiin liittyen. Leirille oli päätynyt myös suomalaisia Isis-vaimoja ja heitä lapsineen pelastettiin tautien ja nälkään nääntymisen keskeltä. Omiin silmiini ei koskaan osunut analyysia siitä, miksi niin monet naiset päätyivät Isis-vaimoiksi. Tämä elokuva vastasi tähän kysykseen – paljastaen sen raakuuden ja älyttömyyden, mutta naisten päätöksiä ja tunteita kunnioittaen.

Olen miettinyt elokuvaa ja sen monia kerroksia lähes taukoamatta keskiviikosta asti. Leffa oli toteutettu yllättävällä tavalla faktaa ja fiktiota sekoittaen, enkä haluaisi paljastaa teille sen enempää. Sanon vain saman minkä ystävilleni keskiviikkona: tämä elokuva on matka, tervemenoa, ette tule katumaan. 

Kaouther Ben Hanian dokumentti Neljä tytärtä on ensi-illassa kautta maan tänään 5.4. Toivon todella, että käytte katsomassa tämän elokuvan. Se on paras dokumentti, jonka olen aikoihin nähnyt.

Minulla on ilo arpoa liput elokuviin kolmelle onnekkaalle, jotka saavat jokainen Finnkinon elokuvalipun itselleen ja avecille. Osallistu arvontaan tägäämällä tämän postauksen kommentteihin, että kenet veisit kanssasi elokuviin. Halutessasi voit myös jakaa ajatuksiasi elokuvan teemasta ja itse leffasta, kuulisin niitä mielelläni. 💘

Kilpailuaika on 5-7.4. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti!
Meta ei ole mukana arvonnassa.
Maria Veitola Instagram – Mitä kaikkea se karjalaisuus oikein on?

💘 Vaikka ja mitä! 💘

Ainakin isoja tunteita. Sitä, että ilo ja suru ovat tosi lähekkäin toisiaan, vähän ehkä selittämättömästikin. Usein itken, kun nauran. 

Karjalaisuus on mulle estetiikkaa, laulua, tanssia, runoutta, lausumista. Vieno-mummini oli kova runonlausuja. 💐

Se on vieraanvaraisuutta. Sitä, että kutsuu mielellään ihmisiä kotiinsa ja haluaa, että muilla on kotoisa olo ja hyvä olla. Että vieraat lähtevät kotimatkalle sielut ja ruumiit ravittuina. Meille hyvä ruoka on tärkeä asia ja tapa osoittaa rakkautta. 

Karjalaisuus on sitä, että koti on maailman tärkein paikka. Se on sitä ehkä siksi, että monen on täytynyt lähteä. Kynnys lähtemiseen on matalalla. Karjalaisuus on myös juurettomuutta. Löydän itseni usein olemasta kateellinen sellaisille ihmisille, joilla on suvun paikkoja – vanhoja maatiloja ja tiluksia, jonne mennä muistelemaan sitä, mistä me olemme tulleet.

Meillä ei sellaisia ole, pientä Saimaan saarimökkiä lukuunottamatta. Sielläkin viipurilainen Iiri-mummoni pelkäsi, että venäläiset tulevat ja vievät kaiken.

Karjalaisuus on eläväistä kielenkäyttöä ja rikasta verbaliikkaa. Sitä että puhellaan kaikenlaista kaikkien kanssa, höpötellään ja haastellaan. Sitä, että on helppo jutella lähes mistä vaan, kenelle vaan. 

Toisaalta karjalaisuus on isoja teemoja ja juttuja joista ei puhuta. Sotaa ja pakolaisuutta. Evakkoa. Ylisukupolvisia traumoja. Niin kipeitä asioita, ettei niistä ole voitu puhua. On keskitytty selviämiseen.

Karjalaisuus tarkoittaa mulle isoja ristiriitoja. Toisaalta se on vahva ja erityisesti vahvoja naisia korostava kulttuuri ja toisaalta siihen sisältyy niin paljon, mistä ei tiedä mitään.

Naisten vahvuus ja voima karjalaisessa kulttuurissa onkin silmiinpistävää. Me olemme sitkeitä ja kannattelemme kaiken. Kaikenlaisissa tilanteissa oli pärjättävä ja niin on toimittava edelleen. 

Yökyläily on myös karjalaista. Mikä olisikaan karjalaisempaa, kuin mennä talosta taloon jakamaan ja kuuntelemaan elämän iloja ja suruja. 

Mitä karjalaisuus merkitsee just sulle? Kerro kommenteissa. Jaetaan tunteita ja ajatuksia, se on karjalaista ja auttaa aidosti aina. ❤️

📸: @iida.schwartz

Check out the latest gallery of Maria Veitola