Home Actress Maria Veitola HD Instagram Photos and Wallpapers April 2024 Maria Veitola Instagram - Karjalaisuus on iso osa mun identiteettiä. Ja nyt puhutaan identiteetistä sekä kulttuurista, ei vähemmistöstä. Karjalaisuus merkitsee mulle oman kasvuympäristön kulttuuria - niitä paikkoja ja tapoja, jotka ovat erityisen rakkaita ja tuttuja. ❤️ Mun juuret on Itä-Suomessa, esivanhemmat tulevat Karjalasta ja Savosta. Iso- ja esivanhempien kotipaikkoja on jäänyt rajan taakse, kun Karjala luovutettiin aikoinaan Venäjälle. Se on sellaista kipeää ja haikeaa suvun historiaa josta haluaisin tietää lisää, mutta ne sukulaiset jotka voisivat aiheesta kertoa, ovat aikaa sitten kuolleet. Itse oon syntynyt Pohjois-Karjalassa ja asunut lapsuuteni siellä, Uimaharjun Honkavaaralla. Kun olin tokalla luokalla, me muutettiin Etelä-Karjalaan, Imatralle. Äitini on kotoisin Lauritsalasta, isäni Joutsenosta. Kaikki paikkoja rajan tuntumassa. Mistä tietää että olen karjalainen? No ei varmaan ulkoisesti mistään. Mun tavassa elää, olla ja kommunikoida on kyllä paljon karjalaista. Tosin Karjalan murteesta oli aikoinaan pakko opetella pois, jotta mut otettaisi tosissaan ja voisin saada arvostusta. Muuttaessani Helsinkiin sanottiin, etten voisi tehdä radiotyötä Karjalan murteella. Meillä on Helsingissä kaikenlaisia junantuomia, mutta jotta saattoi olla uskottava helsinkiläinen, piti luopua omasta tavasta puhua. Jos joskus sanoin mie, sie tai hää, siitä vitsailtiin. Oma maalaismurre tuntui pääkaupungissa tosi nololta. 🥲 Ja se on muuten tapa millä murteet ja kielet kuolevat. Itä-Suomen murteet ovat erityisen hauraassa asemassa. Tässä ajassa harva haluaa muuttaa Venäjän rajalle. Muuttoliike kulkee vahvasti toiseen suuntaan ja niin on ollut jo vuosia. Mulla on onneksi lähellä ihmisiä, joiden kanssa saan puhua karjalaisittain, jotta murre ei katoa minulta. Se surettaa, ettei Karjalan murre ole siirtynyt lapselleni Taistolle, vaikka hää kyl yrittää haastaa iha tosissaa miun ja mummosa kaa. Murteet ja vähemmistökielet häviävät maailmasta ihan oikeasti ja tosi helposti. ❤️‍🩹 Kertokaa kommenteissa teidän kokemuksia ja muistoja karjalaisuudesta. Haluaisin myös kuulla teidän omia kaakkoismurteiden lempisanoja ja -sanontoja? 💐 📸: @iida.schwartz

Maria Veitola Instagram – Karjalaisuus on iso osa mun identiteettiä. Ja nyt puhutaan identiteetistä sekä kulttuurista, ei vähemmistöstä. Karjalaisuus merkitsee mulle oman kasvuympäristön kulttuuria – niitä paikkoja ja tapoja, jotka ovat erityisen rakkaita ja tuttuja. ❤️ Mun juuret on Itä-Suomessa, esivanhemmat tulevat Karjalasta ja Savosta. Iso- ja esivanhempien kotipaikkoja on jäänyt rajan taakse, kun Karjala luovutettiin aikoinaan Venäjälle. Se on sellaista kipeää ja haikeaa suvun historiaa josta haluaisin tietää lisää, mutta ne sukulaiset jotka voisivat aiheesta kertoa, ovat aikaa sitten kuolleet. Itse oon syntynyt Pohjois-Karjalassa ja asunut lapsuuteni siellä, Uimaharjun Honkavaaralla. Kun olin tokalla luokalla, me muutettiin Etelä-Karjalaan, Imatralle. Äitini on kotoisin Lauritsalasta, isäni Joutsenosta. Kaikki paikkoja rajan tuntumassa. Mistä tietää että olen karjalainen? No ei varmaan ulkoisesti mistään. Mun tavassa elää, olla ja kommunikoida on kyllä paljon karjalaista. Tosin Karjalan murteesta oli aikoinaan pakko opetella pois, jotta mut otettaisi tosissaan ja voisin saada arvostusta. Muuttaessani Helsinkiin sanottiin, etten voisi tehdä radiotyötä Karjalan murteella. Meillä on Helsingissä kaikenlaisia junantuomia, mutta jotta saattoi olla uskottava helsinkiläinen, piti luopua omasta tavasta puhua. Jos joskus sanoin mie, sie tai hää, siitä vitsailtiin. Oma maalaismurre tuntui pääkaupungissa tosi nololta. 🥲 Ja se on muuten tapa millä murteet ja kielet kuolevat. Itä-Suomen murteet ovat erityisen hauraassa asemassa. Tässä ajassa harva haluaa muuttaa Venäjän rajalle. Muuttoliike kulkee vahvasti toiseen suuntaan ja niin on ollut jo vuosia. Mulla on onneksi lähellä ihmisiä, joiden kanssa saan puhua karjalaisittain, jotta murre ei katoa minulta. Se surettaa, ettei Karjalan murre ole siirtynyt lapselleni Taistolle, vaikka hää kyl yrittää haastaa iha tosissaa miun ja mummosa kaa. Murteet ja vähemmistökielet häviävät maailmasta ihan oikeasti ja tosi helposti. ❤️‍🩹 Kertokaa kommenteissa teidän kokemuksia ja muistoja karjalaisuudesta. Haluaisin myös kuulla teidän omia kaakkoismurteiden lempisanoja ja -sanontoja? 💐 📸: @iida.schwartz

Maria Veitola Instagram - Karjalaisuus on iso osa mun identiteettiä. Ja nyt puhutaan identiteetistä sekä kulttuurista, ei vähemmistöstä. Karjalaisuus merkitsee mulle oman kasvuympäristön kulttuuria - niitä paikkoja ja tapoja, jotka ovat erityisen rakkaita ja tuttuja. ❤️ Mun juuret on Itä-Suomessa, esivanhemmat tulevat Karjalasta ja Savosta. Iso- ja esivanhempien kotipaikkoja on jäänyt rajan taakse, kun Karjala luovutettiin aikoinaan Venäjälle. Se on sellaista kipeää ja haikeaa suvun historiaa josta haluaisin tietää lisää, mutta ne sukulaiset jotka voisivat aiheesta kertoa, ovat aikaa sitten kuolleet. Itse oon syntynyt Pohjois-Karjalassa ja asunut lapsuuteni siellä, Uimaharjun Honkavaaralla. Kun olin tokalla luokalla, me muutettiin Etelä-Karjalaan, Imatralle. Äitini on kotoisin Lauritsalasta, isäni Joutsenosta. Kaikki paikkoja rajan tuntumassa. Mistä tietää että olen karjalainen? No ei varmaan ulkoisesti mistään. Mun tavassa elää, olla ja kommunikoida on kyllä paljon karjalaista. Tosin Karjalan murteesta oli aikoinaan pakko opetella pois, jotta mut otettaisi tosissaan ja voisin saada arvostusta. Muuttaessani Helsinkiin sanottiin, etten voisi tehdä radiotyötä Karjalan murteella. Meillä on Helsingissä kaikenlaisia junantuomia, mutta jotta saattoi olla uskottava helsinkiläinen, piti luopua omasta tavasta puhua. Jos joskus sanoin mie, sie tai hää, siitä vitsailtiin. Oma maalaismurre tuntui pääkaupungissa tosi nololta. 🥲 Ja se on muuten tapa millä murteet ja kielet kuolevat. Itä-Suomen murteet ovat erityisen hauraassa asemassa. Tässä ajassa harva haluaa muuttaa Venäjän rajalle. Muuttoliike kulkee vahvasti toiseen suuntaan ja niin on ollut jo vuosia. Mulla on onneksi lähellä ihmisiä, joiden kanssa saan puhua karjalaisittain, jotta murre ei katoa minulta. Se surettaa, ettei Karjalan murre ole siirtynyt lapselleni Taistolle, vaikka hää kyl yrittää haastaa iha tosissaa miun ja mummosa kaa. Murteet ja vähemmistökielet häviävät maailmasta ihan oikeasti ja tosi helposti. ❤️‍🩹 Kertokaa kommenteissa teidän kokemuksia ja muistoja karjalaisuudesta. Haluaisin myös kuulla teidän omia kaakkoismurteiden lempisanoja ja -sanontoja? 💐 📸: @iida.schwartz

Maria Veitola Instagram – Karjalaisuus on iso osa mun identiteettiä. Ja nyt puhutaan identiteetistä sekä kulttuurista, ei vähemmistöstä.

Karjalaisuus merkitsee mulle oman kasvuympäristön kulttuuria – niitä paikkoja ja tapoja, jotka ovat erityisen rakkaita ja tuttuja. ❤️

Mun juuret on Itä-Suomessa, esivanhemmat tulevat Karjalasta ja Savosta. Iso- ja esivanhempien kotipaikkoja on jäänyt rajan taakse, kun Karjala luovutettiin aikoinaan Venäjälle. Se on sellaista kipeää ja haikeaa suvun historiaa josta haluaisin tietää lisää, mutta ne sukulaiset jotka voisivat aiheesta kertoa, ovat aikaa sitten kuolleet.

Itse oon syntynyt Pohjois-Karjalassa ja asunut lapsuuteni siellä, Uimaharjun Honkavaaralla. Kun olin tokalla luokalla, me muutettiin Etelä-Karjalaan, Imatralle. Äitini on kotoisin Lauritsalasta, isäni Joutsenosta. Kaikki paikkoja rajan tuntumassa.

Mistä tietää että olen karjalainen?

No ei varmaan ulkoisesti mistään. Mun tavassa elää, olla ja kommunikoida on kyllä paljon karjalaista. Tosin Karjalan murteesta oli aikoinaan pakko opetella pois, jotta mut otettaisi tosissaan ja voisin saada arvostusta. Muuttaessani Helsinkiin sanottiin, etten voisi tehdä radiotyötä Karjalan murteella. Meillä on Helsingissä kaikenlaisia junantuomia, mutta jotta saattoi olla uskottava helsinkiläinen, piti luopua omasta tavasta puhua. Jos joskus sanoin mie, sie tai hää, siitä vitsailtiin. Oma maalaismurre tuntui pääkaupungissa tosi nololta. 🥲

Ja se on muuten tapa millä murteet ja kielet kuolevat. Itä-Suomen murteet ovat erityisen hauraassa asemassa. Tässä ajassa harva haluaa muuttaa Venäjän rajalle. Muuttoliike kulkee vahvasti toiseen suuntaan ja niin on ollut jo vuosia.

Mulla on onneksi lähellä ihmisiä, joiden kanssa saan puhua karjalaisittain, jotta murre ei katoa minulta. Se surettaa, ettei Karjalan murre ole siirtynyt lapselleni Taistolle, vaikka hää kyl yrittää haastaa iha tosissaa miun ja mummosa kaa. Murteet ja vähemmistökielet häviävät maailmasta ihan oikeasti ja tosi helposti. ❤️‍🩹

Kertokaa kommenteissa teidän kokemuksia ja muistoja karjalaisuudesta. Haluaisin myös kuulla teidän omia kaakkoismurteiden lempisanoja ja -sanontoja? 💐

📸: @iida.schwartz | Posted on 25/Mar/2024 19:08:31

Maria Veitola Instagram – Mitä kaikkea se karjalaisuus oikein on?

💘 Vaikka ja mitä! 💘

Ainakin isoja tunteita. Sitä, että ilo ja suru ovat tosi lähekkäin toisiaan, vähän ehkä selittämättömästikin. Usein itken, kun nauran. 

Karjalaisuus on mulle estetiikkaa, laulua, tanssia, runoutta, lausumista. Vieno-mummini oli kova runonlausuja. 💐

Se on vieraanvaraisuutta. Sitä, että kutsuu mielellään ihmisiä kotiinsa ja haluaa, että muilla on kotoisa olo ja hyvä olla. Että vieraat lähtevät kotimatkalle sielut ja ruumiit ravittuina. Meille hyvä ruoka on tärkeä asia ja tapa osoittaa rakkautta. 

Karjalaisuus on sitä, että koti on maailman tärkein paikka. Se on sitä ehkä siksi, että monen on täytynyt lähteä. Kynnys lähtemiseen on matalalla. Karjalaisuus on myös juurettomuutta. Löydän itseni usein olemasta kateellinen sellaisille ihmisille, joilla on suvun paikkoja – vanhoja maatiloja ja tiluksia, jonne mennä muistelemaan sitä, mistä me olemme tulleet.

Meillä ei sellaisia ole, pientä Saimaan saarimökkiä lukuunottamatta. Sielläkin viipurilainen Iiri-mummoni pelkäsi, että venäläiset tulevat ja vievät kaiken.

Karjalaisuus on eläväistä kielenkäyttöä ja rikasta verbaliikkaa. Sitä että puhellaan kaikenlaista kaikkien kanssa, höpötellään ja haastellaan. Sitä, että on helppo jutella lähes mistä vaan, kenelle vaan. 

Toisaalta karjalaisuus on isoja teemoja ja juttuja joista ei puhuta. Sotaa ja pakolaisuutta. Evakkoa. Ylisukupolvisia traumoja. Niin kipeitä asioita, ettei niistä ole voitu puhua. On keskitytty selviämiseen.

Karjalaisuus tarkoittaa mulle isoja ristiriitoja. Toisaalta se on vahva ja erityisesti vahvoja naisia korostava kulttuuri ja toisaalta siihen sisältyy niin paljon, mistä ei tiedä mitään.

Naisten vahvuus ja voima karjalaisessa kulttuurissa onkin silmiinpistävää. Me olemme sitkeitä ja kannattelemme kaiken. Kaikenlaisissa tilanteissa oli pärjättävä ja niin on toimittava edelleen. 

Yökyläily on myös karjalaista. Mikä olisikaan karjalaisempaa, kuin mennä talosta taloon jakamaan ja kuuntelemaan elämän iloja ja suruja. 

Mitä karjalaisuus merkitsee just sulle? Kerro kommenteissa. Jaetaan tunteita ja ajatuksia, se on karjalaista ja auttaa aidosti aina. ❤️

📸: @iida.schwartz
Maria Veitola Instagram – Tällä viikolla Sami Sykkö kutsui minut luokseen yökylään ja kuulemaan ihmeellisiä tuhannen ja yhden yön tarinoitaan. ✨🌜Sami on tyylin ja muodin ammattilainen, joka on tehnyt hienosti rönsyilevää uraansa niin kirjoittavana, kuin puhuvanakin toimittajana ja kommentaattorina. Nykyään Sami on myös työelämäprofessori.

Tällä kertaa matka yökylään ei ollut pitkä, sillä Sami asustaa Helsingin kantakaupungissa. Tunsimme toki Samin kanssa ennestään, mutta emme lainkaan syvällisesti ja siksi tämä yökylä olikin erityisen kutkuttava. Toisen sielunelämään on nimittäin vaikeaa kurkistaa intiimimmin ja kokonaisvaltaisemmin, kuin yökyläilyn merkeissä! 💘

Ehdittiin kaiken juttelun lomassa jumpata, hakea illalliskukat, sekä tietysti tutkia Samin mieletöntä vaatekaappia, joka oli täynnä kadehdittavia aarteita. 

Ja millaiset illalliset meillä olikaan! Ihastuttavia vieraita, taideteoksen julkistaminen, herkullista ruokaa ruokaa ja kiinnostavia juttuja. Niin kuin tiedetään, ystävät kertovat ihmisestä paljon. Tämä porukka oli sellainen, ettei jutulle meinannut tulla loppua ollenkaan. 😸

Juteltiin kaikesta maan ja taivaan väliltä aloittaen toki tyylistä ja kauneudesta päätyen Samin tekemään luokkahyppyyn,13-vuotiaana alkaneeseen työuraan ja parisuhteisiin. Musta oli niin kiinnostavaa, miten vähän Sami tuntuu kaipaavan elämäänsä kumppania. Millaisia ajatuksia teille heräsi meidän jutuista – onko sielläkin vaikeuksia sietää toisten kasoja?

Meidän yökyläilyyn pääset kurkkimaan Maikkarilla kello 21! Jos haluat nähdä erityisen paljon meidän jutustelua, ekstrapitkän jakson löydät MTV Katsomosta jo nyt. MTV Katsomo  -tilaajana muuten näät jo ensi viikonkin jakson. Se on tämän kauden viimeinen (!!) ja silloin vierailen Mika ja Kirsi Aaltolalla.

Check out the latest gallery of Maria Veitola