Itkettävän ikävä huoletonta kesää. 1: Olavin kanssa Flowssa. 2: Elämäni isoin mojito Pärnussä. 3: Feniks asian ytimessä.
Itkettävän ikävä huoletonta kesää. 1: Olavin kanssa Flowssa. 2: Elämäni isoin mojito Pärnussä. 3: Feniks asian ytimessä.
Itkettävän ikävä huoletonta kesää. 1: Olavin kanssa Flowssa. 2: Elämäni isoin mojito Pärnussä. 3: Feniks asian ytimessä.
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
CW: nostalgia, työmuistelu, ikäkriisi? Nöyränä muijana vietin viime kesänä 20-vuotistaiteilijajuhlaa, koska tein ensimmäinen dubbaustyön lapsikööriläisenä kesälomalla 2003. Tänään on erilainen taiteilijajuhla, kun tulee 10 vuotta mun ekasta kuvauspäivästä Päin seinää-elokuvassa. Olin kirkasotsainen 19-vuotias, vasta kotiutunut au pair-komennukselta ja lopettelemassa välivuotta kreisiin projektiin, elokuvan kuvauksiin. Jännitti niin paljon et melkeen itketti. Päästä nyt näyttelemään leffaan, joka tuli teattereihin ja jossa on mukana Armi, Eero ja Kaitsu! Suhtauduin kuvauksiin ainutkertaisena kokemuksena. Ei sitä viitsiny edes ajatella, että voisko siitä tulla oikea työ. Sit siinä oli kaikenlaista, vuosikymmen hujahti. Musta ja ystävistä kasvoi aikuisia, en enää ajattele vuosiani välivuosina. Kutsun itseäni jotakuinkin suoraselkäisesti näyttelijäksi. Ekaan kymppiin on mahtunut ravisuttavia, innostavia, ahdistavia, vittumaisia, kasvattavia ja omaa elämää mullistavia töitä. Nyt on kai tarpeeks kilsoja todetakseni et tämmönen musta ja elämästä tuli, vähän vahingossa. Ehkä joskus jotain muutakin, mutta nyt mielellään tätä. Kuvakarusellissa ensimmäiset kymmenen rooliahahmoani. Suurin kiitos ja syvin kumarrus jokaiselle jonka kanssa on ollut etuoikeus tehdä töitä. Eiköhän tehä lisää! 1: Päin seinää 2: Lola Uppochner 3: Bodom 4: Teit Meistä Kauniin 5: Elvis ja Onerva 6: Karppi 7: HasBeen 8: Swingers 9: Aurora 10: Roba
14 astetta, monta kaatosadetta, muutama auringonpilkahdus, lukuisia pulloja vinho verdeä ja yksi puhjennut autonrengas. Kiitos Portugali.
14 astetta, monta kaatosadetta, muutama auringonpilkahdus, lukuisia pulloja vinho verdeä ja yksi puhjennut autonrengas. Kiitos Portugali.
14 astetta, monta kaatosadetta, muutama auringonpilkahdus, lukuisia pulloja vinho verdeä ja yksi puhjennut autonrengas. Kiitos Portugali.
14 astetta, monta kaatosadetta, muutama auringonpilkahdus, lukuisia pulloja vinho verdeä ja yksi puhjennut autonrengas. Kiitos Portugali.
14 astetta, monta kaatosadetta, muutama auringonpilkahdus, lukuisia pulloja vinho verdeä ja yksi puhjennut autonrengas. Kiitos Portugali.
14 astetta, monta kaatosadetta, muutama auringonpilkahdus, lukuisia pulloja vinho verdeä ja yksi puhjennut autonrengas. Kiitos Portugali.
Still my top three activities at home.
Still my top three activities at home.
Still my top three activities at home.
Oon sanonut tän ennen ja sanon uudestaan: Pimeään vuodenaikaan mut löytää joko päikkäreiltä tai karaokesta.
Oon sanonut tän ennen ja sanon uudestaan: Pimeään vuodenaikaan mut löytää joko päikkäreiltä tai karaokesta.
Oon sanonut tän ennen ja sanon uudestaan: Pimeään vuodenaikaan mut löytää joko päikkäreiltä tai karaokesta.
Tervetuloa mun influencer-eraan! Oon ruvennu treenaa silleen et #jäsenyyssaatu. Tarkotuksena oli kuvata hyviä toistoja mut sain nauhalle pelkkää tuskastunutta rusinanaamaa, ni täs on nyt niitä. Mulla loppui vuodenvaihteessa vanha salikortti ja olin käyny lähinnä yksin mavettamassa selän rikki, kuuntelemassa podeja porraskoneessa ja ryhmäliikunnassa pelkästään bodypumpissa kun se oli ainoa missä tuntui et pääsi tekemään täysillä. Googlasin “kuntosali”, etsin kotia lähimmät tulokset ja päädyin menemään kokeilutunnille ryhmäliikuntaan TFW Helsinkiin. Ensin luulin saapuneeni kulttiin, olin vähän peloissani ja varuillani. Alkuun vaikeinta mun kaltaselle kyynikolle oli se, että ihmiset oli motivoituneita ja kannusti toisiaan. Heitti yläfemmoja ja vastas valmentajalle yhteen ääneen. Nyt, kolme kuukautta myöhemmin, osaan itekin heittää yläfemmat ja tsempata treeniparia vikoissa veemäisissä toistoissa. TFW sopii mulle hyvin, koska mun salitreeni yksin oli tehotonta, enkä jaksanut suunnitella mitä tehdä. Tuolla valmentaja kertoo ja näyttää mitä tehdään, ja kattoo myös etten maveta selkääni hajalle kolmatta kertaa. Musta se on erinomainen keskitie kun ei oo motivaatiota käydä yksin treenaamassa muttei myöskään halua (tai voi) palkata personal traineria. Ni mukaan vaan kokeilemaan jos kultti kiinnostaa! #tfwhelsinki @tfwhelsinki
