Tänä keväänä on puhuttu paljon syntyvyydestä. Olen yksi niistä, joiden ei pitänyt saada lasta. Ajattelin, että minusta tulee kaikkea muuta paitsi äiti.
En haaveillut äitiydestä edes silloin, kun ystäväni alkoivat pariutua ja saada lapsia. Kun heistä tuli vanhempia, he hävisivät kuvioista. Minä en halunnut hävitä, enkä sitoutua.
Halusin tehdä töitä, luoda uraa ja nauttia vapaudesta.
Yhä harvempi nuori aikuinen hakeutuu parisuhteisiin, jotka tähtäävät perheen perustamiseen. Yhä harvempi kokee paloa vanhemmuuteen. Esikoisia syntyy vähemmän ja perheiden pääluku laskee.
Vaikken itse kuullut vanhemmuuden kutsua, tiedostin biologisen kellon tikityksen. Kukaan aiemmista kumppaneistani ei innostunut vanhemmuudesta. Se koettiin esteenä kaikelle kivalle. Se vaati liikaa uhrauksia. Yksi exäni oli huolissani työnteostani ja migreenistäni. Mitä jos lapsen hoitaminen jäisi hänen kontolleen?
Äiti minusta kuitenkin tuli. Se vaati sen, että tapasin ihmisen, joka halusi perustaa kanssani perheen. Hänen haaveisiinsa kuului parisuhde ja lapsi. Ilman hänen todella vahvaa tahtoaan, minun samanaikaista tarvettani muutokseen ja suopeaa biologiaa, tässä ei oltaisi.
Meillä on vain yksi lapsi. Yksi syy on, että sain lapseni vasta 39-vuotiaana. Pikkulapsiaika oli todella raskasta. Kaikki isovanhemmat asuivat kaukana, eikä meillä ollut arjessa matalan kynnyksen apua. Ystävillä oli omat kiireensä ja ventovieraissa lastenhoitajiissa omat haasteensa, joku heistä varasti meiltä koruja.
Isoin syy olla haluamatta lisää lapsia oli se, että saadessani lapsen työni loppuivat. Olin pelännyt asiaa ja pelkoni kävivät toteen. Menetin talkshowni ja kuvittelin urani olevan lopullisesti ohi. Kun lopulta pääsin takaisin työelämään, en uskaltanut ottaa samaa riskiä uudelleen. Lapsen saaminen on tässä maassa aito este naisten urakehitykselle.
Millaisia kokemuksia tai kipuiluja sinulla on tästä aiheesta? Jaetaan ajatuksia ja tilanteita. Ja jos sinulle on aina ollut selvää, että haluat vanhemmaksi niin hyvä. 💘 Olen iloinen puolestasi, mutta pidetään kommenttikenttä vapaana kaikenlaisesta syyllistävästä puheesta.
Niin kuin oon kertonut, tilttasin alkuvuodesta oikein kunnolla. Tuli rajat vastaan ja meni kaikki voimat. Sitten alkoi lepääminen ja toipuminen, joka jatkuu edelleen. Vaikka tämä on ollut monesta syystä ihan hirveää, muistutan joka päivä itseäni siitä, että olen satumaisen onnekas koska olen elossa, en ole parantumattomasti kuolemansairas eikä kukaan läheisenikään juuri nyt tiettävästi ole.
Olen myös osannut hakea apua ja saanut sitä.
Minulla on rakkaita, luotettavia ihmisiä ympärilläni. Lisäksi näen ja koen jo syvästi tämän prosessin tärkeyden ja merkityksellisyyden koko loppuelämäni kannalta. Ja siksi en kiirehdikään takaisin oravanpyörään. Otan nyt aikani, tutkin itseäni ja pohdiskelen. Tarkistan omia toimintatapojani ja prioriteettejäni ja sitten luon nahkani uudelleen.
Yleisesti: moni on tosi rikki. Tämä aika on haastavaa. 💘
Kaikkialla ja koko ajan puhutaan lähinnä siitä, kuinka rankkaa ja ikävää kaikki on. Sää on huono, hallitus huonompi ja talous huonoin. Ilmastonmuutos etenee. Sodat ja kansanmurhat roihuavat. Sairauksia riittää.
Ei ihme, että psyyke pettää.
Tarvitaan siis vinkkejä ja toivoa. Itsekin harjoittelen vielä.
Tehdäänkö kollektiivinen resepti toipumiseen:
🦋 Hengitä.
🦋 Pysähdy, edes hetkeksi.
🦋 Nuku. Myös päiväunia. Lepää.
🦋 Jos elämässä on edes vähän jotain hyvää, niin vaali sitä.
🦋 Kokeile tehdä jotain, minkä tiedät helpottavan oloa.
🦋 Käy kävelyllä, mene luontoon. Liikuta kehoasi.
🦋 Ole pois puhelimelta. Tee sellaisia asioita, joiden äärellä ei ole edes mahdollista ottaa puhelinta käteen.
🦋 Tee jotain käsilläsi. Neulo. Vaivaa taikinaa tai savea. Piirrä, vaikket muka osaa tai kokoa palapeliä.
🦋 Käy erilaisissa hoidoissa, esim. hieronnassa. Jossain, missä saat olla peiton alla ja kelpaat, vaikka olisit itkua ja räkää tursuava mytty.
🦋 Tee vain yhtä asiaa kerrallaan.
🦋 Tee niitä asioita, joista nautit, joita et yleensä jaksa tai ehdi tekemään. Minä olen mm. lukenut ja kuunnellut kirjoja, käynyt elokuvissa ja katsonut tv-sarjoja.
Jatka listaa. Mitä suosittelet sille, joka miettii miten jaksaa elämässä? Kommentoi alle ja jutellaan.
#mielenterveysmaanantai
📸: @iida.schwartz
Niin kuin oon kertonut, tilttasin alkuvuodesta oikein kunnolla. Tuli rajat vastaan ja meni kaikki voimat. Sitten alkoi lepääminen ja toipuminen, joka jatkuu edelleen. Vaikka tämä on ollut monesta syystä ihan hirveää, muistutan joka päivä itseäni siitä, että olen satumaisen onnekas koska olen elossa, en ole parantumattomasti kuolemansairas eikä kukaan läheisenikään juuri nyt tiettävästi ole.
Olen myös osannut hakea apua ja saanut sitä.
Minulla on rakkaita, luotettavia ihmisiä ympärilläni. Lisäksi näen ja koen jo syvästi tämän prosessin tärkeyden ja merkityksellisyyden koko loppuelämäni kannalta. Ja siksi en kiirehdikään takaisin oravanpyörään. Otan nyt aikani, tutkin itseäni ja pohdiskelen. Tarkistan omia toimintatapojani ja prioriteettejäni ja sitten luon nahkani uudelleen.
Yleisesti: moni on tosi rikki. Tämä aika on haastavaa. 💘
Kaikkialla ja koko ajan puhutaan lähinnä siitä, kuinka rankkaa ja ikävää kaikki on. Sää on huono, hallitus huonompi ja talous huonoin. Ilmastonmuutos etenee. Sodat ja kansanmurhat roihuavat. Sairauksia riittää.
Ei ihme, että psyyke pettää.
Tarvitaan siis vinkkejä ja toivoa. Itsekin harjoittelen vielä.
Tehdäänkö kollektiivinen resepti toipumiseen:
🦋 Hengitä.
🦋 Pysähdy, edes hetkeksi.
🦋 Nuku. Myös päiväunia. Lepää.
🦋 Jos elämässä on edes vähän jotain hyvää, niin vaali sitä.
🦋 Kokeile tehdä jotain, minkä tiedät helpottavan oloa.
🦋 Käy kävelyllä, mene luontoon. Liikuta kehoasi.
🦋 Ole pois puhelimelta. Tee sellaisia asioita, joiden äärellä ei ole edes mahdollista ottaa puhelinta käteen.
🦋 Tee jotain käsilläsi. Neulo. Vaivaa taikinaa tai savea. Piirrä, vaikket muka osaa tai kokoa palapeliä.
🦋 Käy erilaisissa hoidoissa, esim. hieronnassa. Jossain, missä saat olla peiton alla ja kelpaat, vaikka olisit itkua ja räkää tursuava mytty.
🦋 Tee vain yhtä asiaa kerrallaan.
🦋 Tee niitä asioita, joista nautit, joita et yleensä jaksa tai ehdi tekemään. Minä olen mm. lukenut ja kuunnellut kirjoja, käynyt elokuvissa ja katsonut tv-sarjoja.
Jatka listaa. Mitä suosittelet sille, joka miettii miten jaksaa elämässä? Kommentoi alle ja jutellaan.
#mielenterveysmaanantai
📸: @iida.schwartz
Niin kuin oon kertonut, tilttasin alkuvuodesta oikein kunnolla. Tuli rajat vastaan ja meni kaikki voimat. Sitten alkoi lepääminen ja toipuminen, joka jatkuu edelleen. Vaikka tämä on ollut monesta syystä ihan hirveää, muistutan joka päivä itseäni siitä, että olen satumaisen onnekas koska olen elossa, en ole parantumattomasti kuolemansairas eikä kukaan läheisenikään juuri nyt tiettävästi ole.
Olen myös osannut hakea apua ja saanut sitä.
Minulla on rakkaita, luotettavia ihmisiä ympärilläni. Lisäksi näen ja koen jo syvästi tämän prosessin tärkeyden ja merkityksellisyyden koko loppuelämäni kannalta. Ja siksi en kiirehdikään takaisin oravanpyörään. Otan nyt aikani, tutkin itseäni ja pohdiskelen. Tarkistan omia toimintatapojani ja prioriteettejäni ja sitten luon nahkani uudelleen.
Yleisesti: moni on tosi rikki. Tämä aika on haastavaa. 💘
Kaikkialla ja koko ajan puhutaan lähinnä siitä, kuinka rankkaa ja ikävää kaikki on. Sää on huono, hallitus huonompi ja talous huonoin. Ilmastonmuutos etenee. Sodat ja kansanmurhat roihuavat. Sairauksia riittää.
Ei ihme, että psyyke pettää.
Tarvitaan siis vinkkejä ja toivoa. Itsekin harjoittelen vielä.
Tehdäänkö kollektiivinen resepti toipumiseen:
🦋 Hengitä.
🦋 Pysähdy, edes hetkeksi.
🦋 Nuku. Myös päiväunia. Lepää.
🦋 Jos elämässä on edes vähän jotain hyvää, niin vaali sitä.
🦋 Kokeile tehdä jotain, minkä tiedät helpottavan oloa.
🦋 Käy kävelyllä, mene luontoon. Liikuta kehoasi.
🦋 Ole pois puhelimelta. Tee sellaisia asioita, joiden äärellä ei ole edes mahdollista ottaa puhelinta käteen.
🦋 Tee jotain käsilläsi. Neulo. Vaivaa taikinaa tai savea. Piirrä, vaikket muka osaa tai kokoa palapeliä.
🦋 Käy erilaisissa hoidoissa, esim. hieronnassa. Jossain, missä saat olla peiton alla ja kelpaat, vaikka olisit itkua ja räkää tursuava mytty.
🦋 Tee vain yhtä asiaa kerrallaan.
🦋 Tee niitä asioita, joista nautit, joita et yleensä jaksa tai ehdi tekemään. Minä olen mm. lukenut ja kuunnellut kirjoja, käynyt elokuvissa ja katsonut tv-sarjoja.
Jatka listaa. Mitä suosittelet sille, joka miettii miten jaksaa elämässä? Kommentoi alle ja jutellaan.
#mielenterveysmaanantai
📸: @iida.schwartz
Vappu on hei ovella, nyt meille kuolevaisillekin. Vappua jo viikkoja juhlinut haalarikansa on nimittäin ymmärrykseni tuolla puolen ja ainoa selitys ilmiölle on, että ilmeisesti en osaa pitää hauskaa. 😸
Vappu ei nimittäin ole mikään suosikkijuhlani. Antipatiani tätä sinänsä aivan ihanaa kevään avausta kohtaan liittyy ihmisten käyttäymiseen juhlapyhinä. Kännissä kun sitä tulee tehtyä ja sanottua kaikkea typerää.
Vappuun liittyy keskeisesti alkoholin runsas kuluttaminen ja sen myötä vapautunut, jopa sekopäinen käytös. Jospa tämä vuosi kuitenkin olla erilainen? Olen kokenut vapun jo 51 kertaa ja siksi tein muistilistan kaikille juhlijoille. 🌸
Kaiken hauskuuden ja hulluuden keskellä on nimittäin hyvä pitää mielessä muutama perusasia. Nämä muuten sopivat moneen juhlaan. Suosittelen siksikin jakamaan tätä postausta eteenpäin.
Turvallisempien ja ihanampien juhlien puolesta, nyt ja aina! 💘
Vappu on hei ovella, nyt meille kuolevaisillekin. Vappua jo viikkoja juhlinut haalarikansa on nimittäin ymmärrykseni tuolla puolen ja ainoa selitys ilmiölle on, että ilmeisesti en osaa pitää hauskaa. 😸
Vappu ei nimittäin ole mikään suosikkijuhlani. Antipatiani tätä sinänsä aivan ihanaa kevään avausta kohtaan liittyy ihmisten käyttäymiseen juhlapyhinä. Kännissä kun sitä tulee tehtyä ja sanottua kaikkea typerää.
Vappuun liittyy keskeisesti alkoholin runsas kuluttaminen ja sen myötä vapautunut, jopa sekopäinen käytös. Jospa tämä vuosi kuitenkin olla erilainen? Olen kokenut vapun jo 51 kertaa ja siksi tein muistilistan kaikille juhlijoille. 🌸
Kaiken hauskuuden ja hulluuden keskellä on nimittäin hyvä pitää mielessä muutama perusasia. Nämä muuten sopivat moneen juhlaan. Suosittelen siksikin jakamaan tätä postausta eteenpäin.
Turvallisempien ja ihanampien juhlien puolesta, nyt ja aina! 💘
Vappu on hei ovella, nyt meille kuolevaisillekin. Vappua jo viikkoja juhlinut haalarikansa on nimittäin ymmärrykseni tuolla puolen ja ainoa selitys ilmiölle on, että ilmeisesti en osaa pitää hauskaa. 😸
Vappu ei nimittäin ole mikään suosikkijuhlani. Antipatiani tätä sinänsä aivan ihanaa kevään avausta kohtaan liittyy ihmisten käyttäymiseen juhlapyhinä. Kännissä kun sitä tulee tehtyä ja sanottua kaikkea typerää.
Vappuun liittyy keskeisesti alkoholin runsas kuluttaminen ja sen myötä vapautunut, jopa sekopäinen käytös. Jospa tämä vuosi kuitenkin olla erilainen? Olen kokenut vapun jo 51 kertaa ja siksi tein muistilistan kaikille juhlijoille. 🌸
Kaiken hauskuuden ja hulluuden keskellä on nimittäin hyvä pitää mielessä muutama perusasia. Nämä muuten sopivat moneen juhlaan. Suosittelen siksikin jakamaan tätä postausta eteenpäin.
Turvallisempien ja ihanampien juhlien puolesta, nyt ja aina! 💘
Vappu on hei ovella, nyt meille kuolevaisillekin. Vappua jo viikkoja juhlinut haalarikansa on nimittäin ymmärrykseni tuolla puolen ja ainoa selitys ilmiölle on, että ilmeisesti en osaa pitää hauskaa. 😸
Vappu ei nimittäin ole mikään suosikkijuhlani. Antipatiani tätä sinänsä aivan ihanaa kevään avausta kohtaan liittyy ihmisten käyttäymiseen juhlapyhinä. Kännissä kun sitä tulee tehtyä ja sanottua kaikkea typerää.
Vappuun liittyy keskeisesti alkoholin runsas kuluttaminen ja sen myötä vapautunut, jopa sekopäinen käytös. Jospa tämä vuosi kuitenkin olla erilainen? Olen kokenut vapun jo 51 kertaa ja siksi tein muistilistan kaikille juhlijoille. 🌸
Kaiken hauskuuden ja hulluuden keskellä on nimittäin hyvä pitää mielessä muutama perusasia. Nämä muuten sopivat moneen juhlaan. Suosittelen siksikin jakamaan tätä postausta eteenpäin.
Turvallisempien ja ihanampien juhlien puolesta, nyt ja aina! 💘
Kiitos, kiitos, kiitos. ❤️❤️❤️
Toipuminen ei ole lineaarista, vaan siihen kuuluu aallonpohjia ja takapakkeja, muistutti terapeutti kun nyyhkytin mytyssä vastaanoton sohvalla.
Muistutan sua nyt samasta, jos sinäkin oot toipuja. ❤️🩹
—-
Kuvat @karoliinabarlund
Stailaus @silandersanna
Meikki ja hiukset @jenny_jansson
Toipuminen ei ole lineaarista, vaan siihen kuuluu aallonpohjia ja takapakkeja, muistutti terapeutti kun nyyhkytin mytyssä vastaanoton sohvalla.
Muistutan sua nyt samasta, jos sinäkin oot toipuja. ❤️🩹
—-
Kuvat @karoliinabarlund
Stailaus @silandersanna
Meikki ja hiukset @jenny_jansson
Toipuminen ei ole lineaarista, vaan siihen kuuluu aallonpohjia ja takapakkeja, muistutti terapeutti kun nyyhkytin mytyssä vastaanoton sohvalla.
Muistutan sua nyt samasta, jos sinäkin oot toipuja. ❤️🩹
—-
Kuvat @karoliinabarlund
Stailaus @silandersanna
Meikki ja hiukset @jenny_jansson
Toipuminen ei ole lineaarista, vaan siihen kuuluu aallonpohjia ja takapakkeja, muistutti terapeutti kun nyyhkytin mytyssä vastaanoton sohvalla.
Muistutan sua nyt samasta, jos sinäkin oot toipuja. ❤️🩹
—-
Kuvat @karoliinabarlund
Stailaus @silandersanna
Meikki ja hiukset @jenny_jansson
Miltä uupuneena saa näyttää?
Toipumiselle on kulttuurissamme ilmeisesti tuhat ja yksi sääntöä. Minua on suorastaan hämmästyttänyt se, millaisella intensiteetillä tapaani parantua ja hoitaa itseäni kuntoon on kommentoitu täällä somessa.
“Uupuneeksi teet kyllä tosi paljon asioita.”
“Uupumus ei näytä kyllä oikeassa elämässä siltä, miltä sinä näytät täällä somessa.”
“Jos kerran olet uupunut, ei pitäisi näin usein postailla.”
Noh tuota. Koska romahdin, olen viime kuukaudet priorisoinut omaa hyvinvointiani ja elänyt sen mukaan. Jotain siitä matkasta olen jakanut täällä somessa, suurinta osaa en. Tähän alkuvuoteen on mahtunut paljon päiviä, jolloin olen itkenyt mytyssä kotona yksin peiton alla, läheisten kainalossa ja terapeutin sohvalla. En ole kuvannut itseäni näinä hetkinä ja postannut niitä tänne, koska miksi olisin? ❤️🩹
Sen sijaan olen välillä kertonut, jos olen jaksanut tehdä jotain mistä olen nauttinut ja mikä on tuottanut minulle iloa. Olen jakanut niitä juttuja tänne ajatellen, että ehkäpä voisin inspiroida teistä jotakuta tekemään jotain itsestä mukavaa ja voimaa antavaa.
Olen myös luova ihminen ja minusta on hauskaa tehdä somea, etenkin silloin kun siihen on aikaa. Some on yksi osa omaa työtäni, mutta myös matalan kynnyksen ilmaisukanava. Sellaiset omaan persoonaan kuuluvat tarpeet kuin itseilmaisu tai luovuus eivät välttämättä katoa noin vaan, olipa diagnoosi mikä vaan.
Lisäksi olen yrittäjä. Firmani työllistää muutamia ihmisiä. He auttavat minua monissa asioissa, esimerkiksi somen kanssa. Vaikka itse olisin telakalla, kannan samaan aikaan vastuuta heidän toimeentulostaan.
Jotkut kai haluaisivat, että vetelisin päivät pitkät pieruverkkareissa sohvanpohjalla. Olisin nöyrä ja hiljaa. Toivonkin kaikille samanlaisten oireiden kanssa kärsiville rauhaa toipumiseen ja vapautta kriittisestä ja arvioivasta, syyllistävästäkin puheesta.
Mutta siis oletteko törmänneet samanlaiseen ilmiöön? Kertokaa kommenteissa. Jokaisen tapa toipua on erilainen ja niin pitääkin olla. Meitähän on niin moneen junaan. ❤️
—
Kuvat @karoliinabarlund
Tyyli @silandersanna
Meikki & hiukset @jenny_jansson
Miksi lapsettomuudesta puhutaan naisten ongelmana, vaikka se on yleisempää miesten keskuudessa?
Syntyvyys on laskenut vuosien ajan käytännössä koko maailmassa. Suomen tilanne on erityisen vakava. Ja onko se oikeasti kaltaisteni, uraan keskittyneiden naisten vika? 🤔
Luin hetki sitten Hesarista Väestöliiton professori Anna Rotkirchin haastattelun, joka on pyörinyt mielessäni siitä asti. Hänen mukaansa syntyvyyden lasku johtuu tosiasiassa enemmän miehistä.
Nelikymppisistä suomalaisista naisista hippusen yli 20% on vapaaehtoisesti lapsettomia, kun samanikäisten miesten osuus on 30%.
Väestöliiton professorin mukaan miehille on tyypillistä, että jos omista voimavaroista ei ole varmuutta, vanhemmaksi ei haluta. Ja moni mies kertoo odottavansa lasten saannin kanssa vielä nelikymppisenäkin.
Pitkä, vakiintunut parisuhde ja perhe ei ole monille enää elämän prioriteetti tai statussymboli. Ja tilastojen mukaan nimenomaan miehet ovat niitä, jotka eivät ole kiinnostuneita sitoutumaan!
Elämme menestystä ihannoivassa yksilökeskeisessä kulttuurissa. Esikuvilla on merkitystä. Milloin viimeksi olet kuullut jonkun huippumenestyjän puhuvan lapsihaaveista tai omista lapsistaan? Aikamme arvostetuimmat miehet perustavat startuppeja, kirjoittavat räppiä autoista ja rahasta sekä johtavat maita, pörssiyrityksiä tai pankkeja. Missä ovat menestyjämiehet, jotka kertovat elämän tärkeimmän jutun olevan se, että he saavat tukea, rakastaa ja hoivata omia läheisiään?
Samaan aikaan ihmisten ruutuaika kasvaa ja tutkitusti haurastuttaa ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Ihmisten asenteet ovat niin kaukana toisistaan, ettei vuoropuheluun ole käytännön mahdollisuutta ja erimielisten kanssa tulee harvoin edes keskusteltua, saati tavattua. Keskenään eriytyvät ryhmät ovat nimenomaan nuoret miehet ja naiset. Jos ei pariuduta, ei lapsiakaan synny.
Millaisia ajatuksia mun viimeiset postaukset ovat herättäneet? Haluaisin kuulla myös miesten mielipiteen! Jaa tätä postausta ja tägää kommentteihin tärkeä mies. Haluaisin pohtia ja ymmärtää. 💘
📸: @iida.schwartz
Mikä on sun identiteetti?
Itse ajattelen, että olen nainen parhaassa iässä. Toimittaja, joka työskentelee omassa kutsumusammatissaan. Karjalasta ponnistava helsinkiläinen. Äiti, ystävä, tytär ja sisko.
Minulle on aina ollut tärkeää, ettei minua voi laittaa mihinkään lokeroon. Haluan olla omaehtoinen. Vapaa olemaan, ajattelemaan ja halutessani myös muuttumaan. 💘
Minua, kuten meitä kaikkia kategorisoidaan jatkuvasti. Usein se menee vähän metsään. Mehän teemme aina oletuksia ihmisistä, etenkin niistä jotka ottavat tilaa tai ovat jostain syystä julkisuudessa. Nämä kategoriat ovat identiteettejä, usein aika ahtaita lokeroita.
Joku haluaa identifioitua ikänsä mukaan – oletko milleniaali, gen z vaiko vähän ajan hermolta tipahtanut boomer?
Sukupuoli, suhdemuoto, horoskooppimerkki, seksuaalinen suuntautuminen, mielenterveys- tai muu diagnoosi ja esimerkiksi kouluttautuminen tai kouluttautumuus ovat usein vahvoja identiteettejä. Identiteettejä ovat tietysti myös poliittinen kanta, uskontokunta, ruokavalio tai joku muu elämäntapa.
Oletko monisuhteinen vai monogamisti?
Ekstrovertti vai introvertti?
Kotiäiti, finance bro tai ihan perus duunari?
Maakuntien mies vai paljasjalkainen stadilainen?
Moni identiteetti on läpeensä politisoitunut, eli poliittisesti latautunut. Niiden taakse piiloudutaan, suojaudutaan ja tarvittaessa nokitellaan jonkun toisen, ehkä vastakkain positioituneen identiteettiryhmän kanssa.
Jotkut identiteetit voivat olla hyödyttömiä ja jopa haitallisia. Tällainen voi olla esimerkiksi jonkin sairauden tai erityispiirteen kautta identifioituminen.
Toisaalta identiteeteistä voi voimaantua, ne auttavat itsetuntemuksessa ja helpottavat samanhenkisten ihmisten kanssa ystävystymistä. Sanoisinkin, että ne ovat parhaimillaan silloin, kun identiteetit eivät ole ehdottomia ja päädy määrittelemään koko ihmistä. Mehän olemme ennen kaikkea ainutlaatuisia yksilöitä.
Millaisena erilaiset identiteetit ja niiden kautta itsensä näkeminen näyttäytyvät sulle?
Voit kertoa kommenteissa mikä on sun identiteetti? 💘
Sitä kautta pääsee helposti pohtimaan, sisältääkö se ehkä jotain haitallisia uskomuksia tai rajoituksia?
📸: @iida.schwartz
Mikä on sun identiteetti?
Itse ajattelen, että olen nainen parhaassa iässä. Toimittaja, joka työskentelee omassa kutsumusammatissaan. Karjalasta ponnistava helsinkiläinen. Äiti, ystävä, tytär ja sisko.
Minulle on aina ollut tärkeää, ettei minua voi laittaa mihinkään lokeroon. Haluan olla omaehtoinen. Vapaa olemaan, ajattelemaan ja halutessani myös muuttumaan. 💘
Minua, kuten meitä kaikkia kategorisoidaan jatkuvasti. Usein se menee vähän metsään. Mehän teemme aina oletuksia ihmisistä, etenkin niistä jotka ottavat tilaa tai ovat jostain syystä julkisuudessa. Nämä kategoriat ovat identiteettejä, usein aika ahtaita lokeroita.
Joku haluaa identifioitua ikänsä mukaan – oletko milleniaali, gen z vaiko vähän ajan hermolta tipahtanut boomer?
Sukupuoli, suhdemuoto, horoskooppimerkki, seksuaalinen suuntautuminen, mielenterveys- tai muu diagnoosi ja esimerkiksi kouluttautuminen tai kouluttautumuus ovat usein vahvoja identiteettejä. Identiteettejä ovat tietysti myös poliittinen kanta, uskontokunta, ruokavalio tai joku muu elämäntapa.
Oletko monisuhteinen vai monogamisti?
Ekstrovertti vai introvertti?
Kotiäiti, finance bro tai ihan perus duunari?
Maakuntien mies vai paljasjalkainen stadilainen?
Moni identiteetti on läpeensä politisoitunut, eli poliittisesti latautunut. Niiden taakse piiloudutaan, suojaudutaan ja tarvittaessa nokitellaan jonkun toisen, ehkä vastakkain positioituneen identiteettiryhmän kanssa.
Jotkut identiteetit voivat olla hyödyttömiä ja jopa haitallisia. Tällainen voi olla esimerkiksi jonkin sairauden tai erityispiirteen kautta identifioituminen.
Toisaalta identiteeteistä voi voimaantua, ne auttavat itsetuntemuksessa ja helpottavat samanhenkisten ihmisten kanssa ystävystymistä. Sanoisinkin, että ne ovat parhaimillaan silloin, kun identiteetit eivät ole ehdottomia ja päädy määrittelemään koko ihmistä. Mehän olemme ennen kaikkea ainutlaatuisia yksilöitä.
Millaisena erilaiset identiteetit ja niiden kautta itsensä näkeminen näyttäytyvät sulle?
Voit kertoa kommenteissa mikä on sun identiteetti? 💘
Sitä kautta pääsee helposti pohtimaan, sisältääkö se ehkä jotain haitallisia uskomuksia tai rajoituksia?
📸: @iida.schwartz
Mikä on sun identiteetti?
Itse ajattelen, että olen nainen parhaassa iässä. Toimittaja, joka työskentelee omassa kutsumusammatissaan. Karjalasta ponnistava helsinkiläinen. Äiti, ystävä, tytär ja sisko.
Minulle on aina ollut tärkeää, ettei minua voi laittaa mihinkään lokeroon. Haluan olla omaehtoinen. Vapaa olemaan, ajattelemaan ja halutessani myös muuttumaan. 💘
Minua, kuten meitä kaikkia kategorisoidaan jatkuvasti. Usein se menee vähän metsään. Mehän teemme aina oletuksia ihmisistä, etenkin niistä jotka ottavat tilaa tai ovat jostain syystä julkisuudessa. Nämä kategoriat ovat identiteettejä, usein aika ahtaita lokeroita.
Joku haluaa identifioitua ikänsä mukaan – oletko milleniaali, gen z vaiko vähän ajan hermolta tipahtanut boomer?
Sukupuoli, suhdemuoto, horoskooppimerkki, seksuaalinen suuntautuminen, mielenterveys- tai muu diagnoosi ja esimerkiksi kouluttautuminen tai kouluttautumuus ovat usein vahvoja identiteettejä. Identiteettejä ovat tietysti myös poliittinen kanta, uskontokunta, ruokavalio tai joku muu elämäntapa.
Oletko monisuhteinen vai monogamisti?
Ekstrovertti vai introvertti?
Kotiäiti, finance bro tai ihan perus duunari?
Maakuntien mies vai paljasjalkainen stadilainen?
Moni identiteetti on läpeensä politisoitunut, eli poliittisesti latautunut. Niiden taakse piiloudutaan, suojaudutaan ja tarvittaessa nokitellaan jonkun toisen, ehkä vastakkain positioituneen identiteettiryhmän kanssa.
Jotkut identiteetit voivat olla hyödyttömiä ja jopa haitallisia. Tällainen voi olla esimerkiksi jonkin sairauden tai erityispiirteen kautta identifioituminen.
Toisaalta identiteeteistä voi voimaantua, ne auttavat itsetuntemuksessa ja helpottavat samanhenkisten ihmisten kanssa ystävystymistä. Sanoisinkin, että ne ovat parhaimillaan silloin, kun identiteetit eivät ole ehdottomia ja päädy määrittelemään koko ihmistä. Mehän olemme ennen kaikkea ainutlaatuisia yksilöitä.
Millaisena erilaiset identiteetit ja niiden kautta itsensä näkeminen näyttäytyvät sulle?
Voit kertoa kommenteissa mikä on sun identiteetti? 💘
Sitä kautta pääsee helposti pohtimaan, sisältääkö se ehkä jotain haitallisia uskomuksia tai rajoituksia?
📸: @iida.schwartz
Mikä on sun identiteetti?
Itse ajattelen, että olen nainen parhaassa iässä. Toimittaja, joka työskentelee omassa kutsumusammatissaan. Karjalasta ponnistava helsinkiläinen. Äiti, ystävä, tytär ja sisko.
Minulle on aina ollut tärkeää, ettei minua voi laittaa mihinkään lokeroon. Haluan olla omaehtoinen. Vapaa olemaan, ajattelemaan ja halutessani myös muuttumaan. 💘
Minua, kuten meitä kaikkia kategorisoidaan jatkuvasti. Usein se menee vähän metsään. Mehän teemme aina oletuksia ihmisistä, etenkin niistä jotka ottavat tilaa tai ovat jostain syystä julkisuudessa. Nämä kategoriat ovat identiteettejä, usein aika ahtaita lokeroita.
Joku haluaa identifioitua ikänsä mukaan – oletko milleniaali, gen z vaiko vähän ajan hermolta tipahtanut boomer?
Sukupuoli, suhdemuoto, horoskooppimerkki, seksuaalinen suuntautuminen, mielenterveys- tai muu diagnoosi ja esimerkiksi kouluttautuminen tai kouluttautumuus ovat usein vahvoja identiteettejä. Identiteettejä ovat tietysti myös poliittinen kanta, uskontokunta, ruokavalio tai joku muu elämäntapa.
Oletko monisuhteinen vai monogamisti?
Ekstrovertti vai introvertti?
Kotiäiti, finance bro tai ihan perus duunari?
Maakuntien mies vai paljasjalkainen stadilainen?
Moni identiteetti on läpeensä politisoitunut, eli poliittisesti latautunut. Niiden taakse piiloudutaan, suojaudutaan ja tarvittaessa nokitellaan jonkun toisen, ehkä vastakkain positioituneen identiteettiryhmän kanssa.
Jotkut identiteetit voivat olla hyödyttömiä ja jopa haitallisia. Tällainen voi olla esimerkiksi jonkin sairauden tai erityispiirteen kautta identifioituminen.
Toisaalta identiteeteistä voi voimaantua, ne auttavat itsetuntemuksessa ja helpottavat samanhenkisten ihmisten kanssa ystävystymistä. Sanoisinkin, että ne ovat parhaimillaan silloin, kun identiteetit eivät ole ehdottomia ja päädy määrittelemään koko ihmistä. Mehän olemme ennen kaikkea ainutlaatuisia yksilöitä.
Millaisena erilaiset identiteetit ja niiden kautta itsensä näkeminen näyttäytyvät sulle?
Voit kertoa kommenteissa mikä on sun identiteetti? 💘
Sitä kautta pääsee helposti pohtimaan, sisältääkö se ehkä jotain haitallisia uskomuksia tai rajoituksia?
📸: @iida.schwartz
Cissen ja Candyn vappu!
Moni teistä tietääkin, että rakastan kuvataidetta ja etenkin maalaustaidetta. Tämä kotimme isoin teos on nimeltään ”Cissen ja Candyn vappu”, ja sain tämän ihmeellisesti 50-vuotissynttärilahjaksi rakkaalta ystävältäni, kuvataiteilija Rauha Mäkilältä.
Cisse ja Candy ovat tietty meidän pööpöilevät söpöläisbrittikissat, jotka puin n. viideksi sekunniksi japanilaisiin pikku vappuhattuihin pari vuotta sitten. Se oli vihonviimeinen idea heidän mielestään, kuten ilmeistä näkyy.
Saan aika ajoin pyyntöjä siitä, että esittelisin kotimme taideteokset täällä Instassa, ja oonkin sitä joskus muinoin tehnyt, mutta projekti jäi kesken. Ehkä vielä tormistaudun, yritän!
Yhtä kaikki, tässä teille yksi herkku ja samaan hengenvetoon totean, että Cissen ja Candyn elämää voitte seurata säännöllisen epäsäännöllisesti päivittyvältä, Taiston ylläpitämältä @cisse_candy IG-tililtä. Miau!
Jos haluatte niin kertokaa kommenteissa, mistä mun IG-sisällöistä ootte erityisesti tykänneet ja mitä muuta (kuin kodin taidenäyttelykierrosta) toivotte lähitulevaisuudessa?
#rauhamäkilä
#contemporaryart
#finnishcontemporaryart
#cissejacandy
Cissen ja Candyn vappu!
Moni teistä tietääkin, että rakastan kuvataidetta ja etenkin maalaustaidetta. Tämä kotimme isoin teos on nimeltään ”Cissen ja Candyn vappu”, ja sain tämän ihmeellisesti 50-vuotissynttärilahjaksi rakkaalta ystävältäni, kuvataiteilija Rauha Mäkilältä.
Cisse ja Candy ovat tietty meidän pööpöilevät söpöläisbrittikissat, jotka puin n. viideksi sekunniksi japanilaisiin pikku vappuhattuihin pari vuotta sitten. Se oli vihonviimeinen idea heidän mielestään, kuten ilmeistä näkyy.
Saan aika ajoin pyyntöjä siitä, että esittelisin kotimme taideteokset täällä Instassa, ja oonkin sitä joskus muinoin tehnyt, mutta projekti jäi kesken. Ehkä vielä tormistaudun, yritän!
Yhtä kaikki, tässä teille yksi herkku ja samaan hengenvetoon totean, että Cissen ja Candyn elämää voitte seurata säännöllisen epäsäännöllisesti päivittyvältä, Taiston ylläpitämältä @cisse_candy IG-tililtä. Miau!
Jos haluatte niin kertokaa kommenteissa, mistä mun IG-sisällöistä ootte erityisesti tykänneet ja mitä muuta (kuin kodin taidenäyttelykierrosta) toivotte lähitulevaisuudessa?
#rauhamäkilä
#contemporaryart
#finnishcontemporaryart
#cissejacandy
Taiteen ostaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa! 😻
Kaapelitehtaalla on vielä tämän viikon käynnissä teosvälitys. Sieltä löydät 370 taiteilijan yli 2300 teosta, jotka edustavat monipuolisesti kuvanveiston, taidegrafiikan ja valokuvataiteen eri muotoja.
Ostamansa teoksen saa tapahtumasta heti mukaan. Jos katsot videon loppuun, näytän miten. 🛍️❤️
Suomalaiset ostavat tosi harvoin ja vain vähän taidetta. Syitä tähän on varmasti monia: ollaan epävarmoja omasta mausta, tai sitten ei vaan tiedetä mistä ja miten sitä taidetta ostaisi.
Jos tuntuu vaikealta ajatukselta vain kävellä ostoksille, voi varata ajan taidehaistelijalta. Musta tää palvelu oli hauska ja välitön – vaikka minulle taiteen ostaminen ei olekaan uutta oli silti kiva pallotella ja ihastella taideteoksia jonkun toisen kanssa. Kodistani löytyy jo vaikka mitä herkkuja, mutta nyt oli tarkoitus hankkia jotakin muuta kuin maalaus.
Ja se onnistui! Katso vaikka! ❤️
Kiitos siis @taidehaistelija kun tuot taidekenttää helpommin lähestyttäväksi.
Ps. Jos Helsinkiin ei ole juuri nyt asiaa, voi teoksiin tutustua myös omalta kotisohvalta verkkokaupan kautta.
Minkä taideteoksen hankinnasta sinä haaveilet?
@teos_2024 Kaapelitehtaalla
Kello 11-18 vielä tämän viikon.
Vapaa pääsy!
Oletteko koskaan miettineet miltä Windows95man näytti 11 vuotta sitten?
Nyt olisi nimittäin aikamoinen mysteeri ratkeamassa.
Ja vaikka tämä historiallinen kysymys ei ole aiemmin sattunut juolahtamaan mieleen, suosittelen kuitenkin katsomaan tämän pätkän arkistojeni kätköistä.
Osallistuin yli 10 vuotta sitten Neljän tähden illallinen tv-ohjelmaan, jossa kokattiin vuorotellen ja istuttiin iltaa random julkkisporukan kanssa. Tää oli kiva ohjelma ja meillä oli mahtava jengi. Mä kutsuin oman iltani ohjelmanumeroksi vanhan frendini Teemu Keisterin tanssimaan meille eksoottisen ja eroottisen tanssin!
Nykyään tunnemme kaikki tietysti Teemun Suomen euroviisuedustaja Windows95manina. ⚡️❤️
Illalliselle osallistuivat Olga Temonen, Matti Kyllönen ja Jaakko Selin. He ainakin tykkäsivät! Ja jos joku muuta väittää mulla on tää video todisteena.
Tsemppiä ensi viikkoon ✨✨ @keisteri @windows95man ✨✨
Ohjelman teki Neloselle @moskitotelevision 💐
Oletko jo käynyt allekirjoittamassa tän kevään tärkeimmän kansalaisaloitteen EU:n laajuisesta mahdollisuudesta turvalliseen aborttiin?
Mä oon ja sinunkin kannattaisi. 🫰🩷
Olet ehkä kuullut uutisia Jenkeistä, missä historiallisesti kumottiin korkeimman oikeuden päätös koko liittovaltion laajuisesta oikeudesta raskaudenkeskeytykseen. Naisten oikeuksiin kajottiin heti kun vain voitiin. Kuitenkaan edes Euroopassa abortti ei ole itsestäänselvyys. Oikeiston, erityisesti kristillisen sellaisen, suosio tarkoittaa usein sitä, että naisten ja vähemmistöjen oikeuksia pyritään kaventamaan.
Eikä mikään saavutettu oikeus tai etuus olekaan koskaan itsestäänselvyys.
Monen suomalaisen mielestä abortti on terveydenhuoltoa. Kuitenkaan ei tarvitse lähteä kuin Puolaan kohdatakseen aivan toisen maailman. Siksi minullakin on tässä kuvassa juuri tämä, puolalaisen Polish Women’s Strike-liikkeen huivi. ⚡️⚡️⚡️
Puolaa lähes kymmenen vuotta hallinnut kristillinen oikeisto teki laillisen abortin saamisesta lähestulkoon mahdotonta. Naisia kuoli, koska raskaudenkeskeytystä ei voitu tehdä. Nyt tilannetta ollaan korjaamassa – kiitos kun ette luovuttaneet.
Toisaalta aborteista voidaan tehdä mahdottomia käytännön tasolla. Tällainen tilanne on esimerkiksi Italiassa, jossa abortti on laillinen, mutta käytännössä äärimmäisen hankala saada. Enemmistö sote-henkilökunnasta ei nimittäin syystä tai toisesta suostu suorittamaan niitä. Äärimmäisen tiukkamielinen oikeistohallitus sielläkin.
Siksi, My voice, My choice-kampanja tähtää EU:n laajuiseen aborttioikeuden turvaamiseen. Nimiä kerätään nyt kaikkialla ja Suomessa tilanne on poikkeuksellisen hyvä.
Oikeus terveyteen on ihmisoikeus. Ja sitä abortti on – perusterveydenhuoltoa. Kenenkään ei koskaan pitäisi kuolla aborttikiellon takia.
Naisten kehot kuuluvat naisille. Allekirjoita eurooppalainen kansalaisaloite bion linkistä.
#ÄäniAborttioikeudelle #MyVoiceMyChoice